Populismin umpikuja

Vasemmistoliitto on saamassa ensimmäisen vaalivoittonsa 20 vuoteen, joskin pienen sellaisen. Voitto saa Vasemmistoliiton kannattajat entistäkin varmemmiksi parlamentaarisen strategian toimivuudesta. Varmuutta lisää entisestään Vasemmistoliiton veljespuolueiden menestys - Kreikan Syriza kohosi maan suurimmaksi puolueeksi helmikuussa, ja Espanjan Podemos on välillä kurkotellut kärkipaikkoja mielipidemittauksissa jotka ennakoivat suosiota ensi joulukuun parlamenttivaaleissa. 

Syriza ja Podemos ovat molemmat populistisia puolueita monessakin mielessä, ja Suomen puoluevasemmistossa on varmasti kiinnostusta samojen reseptien kokeilemiseen täällä. Yksi Podemoksen päästrategeista, Íñigo Errejón, on entinen Ernesto Laclaun ja Chantal Mouffen oppilas, ja näiden kirjoittajien teoriat populismista ovat vaikuttaneet siihen millaiseksi puolueeksi Podemos on rakennettu. Syrizalle ja Podemokselle populismi ei ole kirosana.

Kaikkien muutosliikkeiden on varmasti kyettävä puhuttelemaan laajoja ihmisjoukkoja, eikä populismissa tässä merkityksessä ole mitään vikaa. Populismilla on kuitenkin muitakin merkityksiä, kuten demagogia, yksinkertaistaminen ja sellaisten ratkaisujen tarjoaminen, jotka eivät oikeasti sellaisia ole. Jatkossa käytän populismi-sanaa näissä jälkimmäisissä merkityksissä, ja Syrizan voitossa oli aimo annos myös tällaista populismia. Syriza nimittäin lupasi, että eurossa pysytään, ja ettei Troikan laina-ohjelman ehtoja noudateta. Kaksi lupausta, jotka olivat hyvin odotettavasti toisensa poissulkevia.

YLE: "Äänestäminen on moraalitonta" – tutkijan toivonkipinä hiipui

Vielä edellisissä eduskuntavaaleissa poliittisen historian tutkija, tietokirjailija Timo J. Tuikka kävi äänestämässä. Viime vuodet hän on kirjoittanut kirjaa demokratiasta ja ryhtynyt äänestyslakkoon. Miksi usko äänestämiseen kuoli?

Suomalaisten hiipuva äänestysinto on ollut viime vaalien kestohuoli. Kun 1960-1970-luvuilla eduskuntavaalien äänestysaktiivisuus huiteli parhaimmillaan 85 prosentissa, niin nykyään äänestysprosentti on hädin tuskin 70.

Kekkosen konsteista väitellyt poliittisen historian tutkija ja tietokirjailija Timo J. Tuikka ei ihmettele kansalaisten vähäistä äänestysintoa. Hän on jo pitkään kritisoinut sitä, kuinka huono kuluttajansuoja äänestäjällä on: äänestäjä ei tiedä, millaista politiikkaa hänen äänensä päätyy kannattamaan.

Eurovaalit tulevat, ketä kiinnostaa?

Euroopan parlamenttivaalit. YLE Uutisten tekemän selvityksen mukaan kolmasosa vastanneista ei osannut nimetä europarlamentaarikon tärkeintä tehtävää. Ja miksi osaisikaan? Eurovaalit ovat oppikirjaesimerkki siitä, kuinka kansalaiset eristetään politiikanteosta. Euroopan parlamentissa päätettävät asiat mielletään niin kaukaisiksi ja abstrakteiksi, että helposti tulee mieleen jättää näiden päätösten teko "ammattipoliitikoille". Tämä onyksi päämäärä, johon edustuksellinen demokratia järjestelmänä pyrkii. Jos yksilöt uskovat etteivät he ymmärrä päätettävistä asioista mitään, heidät on helppo passivoida vain tiputtamaan äänestyslippu laatikkoon ja saada aikaan illuusio siitä, että he ovat osaltaan osallistuneet politiikantekoon.

YLE: Alle puolet äänestää kuntavaaleissa vuonna 2030

Alla tänään julkaistu uutinen YLEn verkkouutisissa. Tuija Brax tekee vinkeitä johtopäätöksiä siitä, kuinka äänestämättä jättäminen johtaa populismiin, korruptioon ja ihmisoikeuksien heikkenemiseen. Vähäinen on oikeusministerin usko yksilöiden oikeustajuun, jos hän uskoo yhteiskunnan romahtavan välittömästi jos sitä ei säädellä edustuksellisen demokratian keinoin.

Jos alle puolet äänestää, olisiko silloin aika miettiä vaihtoehtoja äänestämiselle?


Alle puolet äänestää kuntavaaleissa vuonna 2030
Julkaistu 30.09.2008, klo 06.08

Jos äänestysprosentin laskua ei saada hillittyä, alle puolet äänioikeutetuista vaivautuu uurnille kuntavaaleissa vuonna 2030, selviää oikeusministeriön tuoreen selvityksen ennakkotiedoista. Asiasta kertoo Helsingin Sanomat.