Näytetään tekstit, joissa on tunniste eduskuntavaalit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste eduskuntavaalit. Näytä kaikki tekstit

Antivaalitelttailua

Viime viikonloppuna 11.-12.4. antivaalikampanjan teltta kiersi eri puolilla pääkaupunkiseutua. Antivaaliteltta ehti vierailla Itäkeskuksessa, Tikkurilassa ja Sörnäisissä.

Musta antivaaliteltta herätti huomiota puolueiden telttojen keskellä. Kylmäksi kampanja ei jättänyt ketään, ja reaktiot vaihtelivat huvituksesta kiinnostukseen ja ärtymykseen. Etenkin Itäkeskuksessa ihmiset olivat kiinnostuneita antivaalikampanjasta ja monet pysähtyivät keskustelemaan kampanjaryhmän kanssa.


Useat keskustelemaan tulleet ilmaisivat turhautumistaan puolueisiin ja edustuksellisen demokratian mahdollisuuksiin. Eritysesti vanhukset kertoivat nähneensä, ettei edes vuosikymmenten äänestämisellä saada muutoksia aikaan ja kuuntelivat kiinnostuneina ajatuksia suorasta demokratiasta. ”Todella kiinnostavaa, en ole koskaan kuullut tällaista näkökulmaa”, kuultiin yllättävän monta kertaa viikonlopun aikana. Sunnuntaina materiaalia jaettiin kysymyksellä: ”Kyllästyttävätkö vaalit?” Moni ohikulkija naurahti kysymykselle ja tuli noutamaan materiaalia mukaansa.

Puolueiden edustajat pitivät antivaalitelttaan pääsääntöisesti kohteliasta etäisyyttä, hymyillen ja nyökkäillen vaivautuneesti. Vantaalla eräs Keskustanuori tuli kertomaan jakavansa epäilyksemme edustuksellisen demokratian toimivuudesta. Hän ehdotti tilalle valistunutta diktatuuria.

Myös Tampereella ja Turussa on jaettu materiaalia, jossa käsitellään edustuksellisen demokratian ongelmia ja mahdollisia vaihtoehtoisia päätöksentekotapoja. Turussa antivaalimateriaalia on levitetty pääasiassa kävelykadulla, Tampereella mm. Mad pride-mielenosoituksessa. Antivaalimateriaali on vapaasti tulostettavissa sivuiltamme.

Antivaaliteltta Helsingissä la 18.4. klo 10-14 Kolmen Sepän patsaalla. 
AutOpin Antivaali-iltamat vaalipäivänä su 19.4. klo 16->, katso lisää tietoja Facebookista.

Edustuksellisuus ei ole aitoa demokratiaа

Vaikuttaminen Suomessa keskittyy edustajien valitsemisen ympärille. Demokratialla ei kuitenkaan alunperin ole ollut mitään tekemistä edustuksellisuuden kanssa, vaan alkuperäinen demokratia on suoraa demokratiaa. Päätöksenteon täytyy tapahtua tasolla, jossa niiden tekemiseen voi osallistua jokainen, jota päätökset koskevat. Suorassa demokratiassa kaikki asianosaiset voivat osallistua päätöksentekoon esimerkiksi yleiskokousten avulla.

Edustuksellisuudessa on monia ongelmia. Äänestäjä voi vain toivoa edustajan ajavan niitä asioita, joita tämä on vaalilupauksissaan  luvannut ajavansa. Äänestäjä antaa edustajalle ”avoimen mandaatin”, eli avoimen valtakirjan. Avoimella valtakirjalla edustaja voi kuitenkin  tehdä millaisia päätöksiä tahansa, ja päätyy näin lopulta edustamaan vain itseään tai korkeintaan ryhmänsä linjaa.

Nenän pitelemistä ja ''vaihtoehtojen'' äänestämistä

Britannian suurin ”vaihtoehto” saa mitä tilaa.     
 
Sitä mukaan kun vuoden 2015 eduskuntavaalit lähestyvät media tulee keskittymään kasvavissa määrin siihen, ketä meidän tulisi äänestää. Sen sijaan, että puhuisimme tässä yleisesti edustuksellisen demokratian ongelmista ja rajoituksista (joita on monia) tämä sarja keskittyy tarkastelemaan ns. “taktisen äänestämisen” strategian ongelmia ja kumoamaan sen oletuksia antivaalinäkökulmasta.

Maikkarin vaalitentti hidastettuna on kuin korttelikuppilan kulmapöydästä

MTV3:n vaalitentin kooste hidastettuna, julkaistu YouTubessa 23.3.2015


YLE: Opettaja ei innostu nuorisovaaleista: "Numero 69 voittaa aina"

Meri-Porin koulussa ei todennäköisesti järjestetä nuorisovaaleja keväällä, koska voiton vie aina seksiasentoon viittavan numeron 69 saanut ehdokas. Yhteiskuntaopin opettajan mukaan iso osa oppilaista äänestää numeroa joukkopaineen takia eikä edes tiedä, mitä numero tarkoittaa.

Ääniä vai tekoja?

Julkaistu alunperin A-ryhmän lehdessä Sytyke #8

Eduskuntavaalit ovat jälleen nurkan takana. Ehdokkaat harjoittavat mielikuvamarkkinointia, kertovat kilvan millaisia arvoja ajavat ja kuinka yhteiskunnasta tulisi paremmin toimiva – milloin milläkin mittarilla.

Edustuksellinen demokratia ei ole reilu, tasa-arvoinen tai paras tapa päättää kaikkia koskevista asioista. Se perustuu ajatukselle, jonka mukaan yksilöt eivät ole kykeneviä päättämään yhdessä yhteisönsä asioista tai hoitamaan päätöksentekoa horistontaalisesti, ilman johtajia.
Suhteellisen vaalitavan vuoksi eduskuntavaalit eivät ole henkilövaalit. On yhtentekevää ketä äänestät, sillä äänesi menee aina ehdokkaasi puolueelle. Sympaattista, kivoja arvoja edustavaa nuorta äänestävän ääni voi viedä läpi umpimielisen rasistin samasta puolueesta. Ääni on aina ääni puolueelle ja sen virallisille linjoille – joita puolue toki rukkaa valtakautensa aikana kuten tahtoo. Puolueet eivät ole missään vastuussa äänestäjille, eikä äänestäjä saa mitään takuuta siitä, miten hänen ääntään yhteisessä päätöksenteossa käytetään.

Suomessa äänestetään virallisissa vaaleissa usein. Kunnallisvaalit, eduskuntavaalit, presidentinvaalit ja europarlamenttivaalit rullaavat vuosi toisensa perään eteemme. Kun lähes joka vuosi on vaalivuosi, saattaa helposti alkaa kuvitella olevansa aktiivisesti mukana yhteisessä päätöksenteossa. Vaalit eivät kannusta poliittiseen aktiivisuuteen vaan passivoivat ihmisiä entisestään. Äänestäminen ei ole riittävä poliittinen teko, jos todella haluaa vaikuttaa yhteisiin asioihin.

Maailma ei muutu paremmaksi äänillä vaan teoilla. Voimme huutaa äänemme käheiksi niin äänestyskopissa kuin Eduskuntatalon edessä mielenosoituksissakin, mutta jos kätemme eivät tartu työhön, jäävät huutomme kaikumaan tyhjille seinille. Muutos edellyttää päättäväisyyttä, visiota ja järjestäytymistä. A-ryhmä tavoittelee maailmaa, jossa ihmisyksilöt voivat päättää itse ja yhdessä omista asioistaan. Järjestelmää ei voi muuttaa äänestämällä. Maailman ilman johtajia voi luoda vain toimimalla suoraan ilman välikäsiä, piittaamatta siitä mitä edustajat milloinkin lupaavat.