Haluamme demokratiamme suorana

Julkaistu alunperin Sytykkeessä #9
Anarkistit vastustavat edustuksellista demokratiaa. Anarkistien esittämät vaihtoehdot nykyiselle poliittiselle järjestelmälle ovat kuitenkin vähemmän tunnettuja. Miten päätöksenteko järjestetään yhteiskunnassa, jossa ei ole hallitusta, edustajia eikä vaaleja?

Edustuksellinen päätöksenteko perustuu ajatukseen, etteivät suuret ihmisjoukot kykene osallistumaan poliittiseen keskusteluun ja päätöksentekoon. Niillä on muodollinen oikeus äänestää annetuista vaihtoehdoista, mutta ei tosiasiallista mahdollisuutta osallistua päätösten tekemiseen. Tämä itsessään on ongelmallista, riippumatta siitä millaista politiikkaa valtaan äänestetty ryhmittymä ajaa.

Anarkistit eivät osallistu vaaleihin, sillä emme tavoittele valtaa muiden yli, vaan haluamme muuttaa koko tavan jolla politiikkaa tehdään. Vaalivoiton sijaan tavoittelemme vallankumousta, jossa ihmiset ottavat vallan omiin käsiinsä. Haluamme demokratiamme suorana, emme välikäsien kautta.
Anarkistinen suora demokratia perustuu vallan hajauttamiseen. Päätöksenteon täytyy tapahtua tasolla, jossa siihen voi ottaa osaa jokainen, jota päätökset koskevat. Toisin kuin nykyisessä mallissa, jossa päätöksenteko tapahtuu ylätasolla edustuksellisissa elimissä, suorassa demokratiassa päätöksentekoa harjoitetaan paikallistasolla taloyhtiöissä, kaupunginosissa, työpaikoilla ja kouluissa. Päätöksiä tekee yleiskokous, joka koostuu yhteisön jäsenistä. Yleiskokouksessa noudatetaan mahdollisimman pitkälle konsensuspäätöksentekoa, jossa pyritään löytämään keskustelemalla vaihtoehto, joka sopii kaikille osapuolille. Mikäli konsensusta ei keskustelun jälkeen voida saavuttaa, voidaan käyttää suuntaa-antavaa äänestystä.

Mitä laajemmalle tasolle siirrytään, yleiskokouksen järjestäminen ei ole välttämättä järkevää tai edes mahdollista. Tällöin voidaan ottaa käyttöön delegoiminen, eli yhteisö valitsee joukostaan delegaatin, jonka tehtävänä on välittää oman yhteisönsä kanta yhteisöjen välisessä päätöksenteossa. Delegoiminen on anarkistinen vaihtoehto edustuksellisuudelle. Se perustuu imperatiiviseen mandaattiin, jolla yhteisö velvoittaa delegaatin sitoutumaan yhteisön tekemiin päätöksiin. Näin valta säilyy yhteisöllä, eikä delegaatilla ole oikeutta toimia yhteisön päätöksiä vastaan, toisin kuin edustuksellisessa demokratiassa, jossa äänestäjillä ei ole käytännössä mahdollisuutta valvoa vaalilupausten täyttämistä. Imperatiivinen mandaatti perustuu siihen, että yhteisö voi milloin tahansa halutessaan vetää delegaatin pois ja korvata hänet uudella.
Suora demokratia vie aikaa ja vaatii ihmisten aktiivista osallistumista. Se on kuitenkin ainoa vaihtoehto nykyiselle poliittiselle järjestelmälle, joka syrjäyttää ja passivoi ihmisiä. Tämä näkyy vaalituloksista, jotka julistavat joka kerta nukkuvien puolueen voittoa. Ihmiset eivät ole tyhmiä, eivätkä he halua osallistua äänestämällä politiikkaan, joka näyttäytyy käsittämättömänä ja vieraana. Kun päätöksenteko hajautetaan, ihmisillä on todellista valtaa vaikuttaa lähiympäristöönsä ja yhteisöönsä. Tällöin myös poliittista keskustelua käydään asioista, jotka ovat kaikille ymmärrettäviä.

AutOpin Antivaali-iltamat Kupolissa (Mannerheimintie 5B, 7.krs., Helsinki) vaalipäivänä sunnuntaina 19.4.2015 klo 16:00 --> 
Vegaanista ruokaa, alustus ja keskustelua aiheesta, jonka jälkeen suoran demokratian bileet!

YLE: "Äänestäminen on moraalitonta" – tutkijan toivonkipinä hiipui

Vielä edellisissä eduskuntavaaleissa poliittisen historian tutkija, tietokirjailija Timo J. Tuikka kävi äänestämässä. Viime vuodet hän on kirjoittanut kirjaa demokratiasta ja ryhtynyt äänestyslakkoon. Miksi usko äänestämiseen kuoli?

Suomalaisten hiipuva äänestysinto on ollut viime vaalien kestohuoli. Kun 1960-1970-luvuilla eduskuntavaalien äänestysaktiivisuus huiteli parhaimmillaan 85 prosentissa, niin nykyään äänestysprosentti on hädin tuskin 70.

Kekkosen konsteista väitellyt poliittisen historian tutkija ja tietokirjailija Timo J. Tuikka ei ihmettele kansalaisten vähäistä äänestysintoa. Hän on jo pitkään kritisoinut sitä, kuinka huono kuluttajansuoja äänestäjällä on: äänestäjä ei tiedä, millaista politiikkaa hänen äänensä päätyy kannattamaan.

Edustuksellisuus ei ole aitoa demokratiaа

Vaikuttaminen Suomessa keskittyy edustajien valitsemisen ympärille. Demokratialla ei kuitenkaan alunperin ole ollut mitään tekemistä edustuksellisuuden kanssa, vaan alkuperäinen demokratia on suoraa demokratiaa. Päätöksenteon täytyy tapahtua tasolla, jossa niiden tekemiseen voi osallistua jokainen, jota päätökset koskevat. Suorassa demokratiassa kaikki asianosaiset voivat osallistua päätöksentekoon esimerkiksi yleiskokousten avulla.

Edustuksellisuudessa on monia ongelmia. Äänestäjä voi vain toivoa edustajan ajavan niitä asioita, joita tämä on vaalilupauksissaan  luvannut ajavansa. Äänestäjä antaa edustajalle ”avoimen mandaatin”, eli avoimen valtakirjan. Avoimella valtakirjalla edustaja voi kuitenkin  tehdä millaisia päätöksiä tahansa, ja päätyy näin lopulta edustamaan vain itseään tai korkeintaan ryhmänsä linjaa.

YLE: "Äänestämisellä pitäisi olla parempi kuluttajansuoja" – lahtelaisopettaja seurasi vaalilupausten pitävyyttä

Vaalikoneet saavat ehdokkaat tekemään köykäisiä lupauksia, väittää Seppo Korhonen. Hän piti neljän vuoden ajan kirjaa kansanedustajien vaalikoneessa antamien lupausten täyttymisestä.

Eduskuntavaaliehdokkaat saavat täyttää vaalikoneita pää sauhuten. Samalla moni tulee luvanneeksi edistää yhtä, jos toistakin asiaa. Lupauksia voi olla vaikea toteuttaa, mutta jääkö lupausten pettämisestä kiinni?

– Jää, sanoo lahtelainen Seppo Korhonen, joka avasi helmikuussa oman Vaalivilppikone-sivustonsa.

Korhonen on seurannut kansanedustajien toimintaa ja vaalilupauksista kiinnipitämistä neljän vuoden ajan. Mies peräänkuuluttaa poliitikoilta vastuullisuutta.

– Kyllä äänestämisellä pitäisi olla parempi kuluttajansuoja. Nyt vaalikoneissa luvataan ihan mitä vaan ja moni saattaa tehdä äänestyspäätöksensä pelkästään vaalikoneen perusteella. Tarkoituksenani on herätellä sekä äänestäjiä että kansanedustajia, Korhonen perustelee.