Tule keskustelemaan vaihtoehdoista vallalle!

Antivaalikahvittelua Turun kauppatorilla ennakkoäänestyksen aikaan. Kahvia, pullaa, lukemista ja keskusteluseuraa löytyy ainkin ke 15.10. klo 12-17, la 18.10. , sekä varsinaisena vaalipäivänä su 26.10. (säävaraus)

Mitä demokratian jälkeen?

tekstin käyttöön luovuttanut erikoisagentti Rolf Nadir
Alkuperäinen kirjoitus CrimethInc. Ex-Workers -kollektiivin sivustolta http://crimethinc.com/texts/harbinger/beyonddemocracy.php



Nykymaailmaa hallitsee “demokratia”. Kommunismi on kaatunut, kolmannen maailman köyhissä maissa järjestetään yhä enemmän vaaleja, kuten televisiosta näemme, ja maailman johtajat suunnittelevat tapaamisissaan paljon puhuttua ”globaalia yhteisöä”. Miksi sitten kaikki eivät vihdoinkin ole onnellisia? Ja miksi monissa demokraattisissa valtioissa vain alle puolet äänioikeutetuista käyttää äänioikeuttaan?

Voisiko se johtua siitä, että ”demokratia” – jokaisen vallankumouksen ja vastarinnan pitkäaikainen tunnussana – ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi demokraattista? Mikä voisi olla demokraattisempaa?

Jokaisesta voi tulla isona presidentti

Ei voi. Presidentillä on hierarkkinen valta-asema, samaan tapaan kuin miljonäärillä: yhtä presidenttiä kohti on miljoonia ihmisiä, joilla on vähemmän valtaa kuin hänellä. Miljonääreillä ja presidenteillä on muutakin yhteistä: Ei ole sattumaa, että heillä on tapana olla tekemisissä keskenään, sillä he tulevat samoista etuoikeutettujen ihmisten piireistä, joihin tavallisella kansalla ei ole asiaa. Myöskään talous ei ole demokraattista, sillä valtion varat jaetaan käsittämättömän epäoikeudenmukaisiin osiin – ja todellakin varoja pitäisi olla tullakseen presidentiksi, tai ainakin pääsy sellaisiin.

YLE: Alle puolet äänestää kuntavaaleissa vuonna 2030

Alla tänään julkaistu uutinen YLEn verkkouutisissa. Tuija Brax tekee vinkeitä johtopäätöksiä siitä, kuinka äänestämättä jättäminen johtaa populismiin, korruptioon ja ihmisoikeuksien heikkenemiseen. Vähäinen on oikeusministerin usko yksilöiden oikeustajuun, jos hän uskoo yhteiskunnan romahtavan välittömästi jos sitä ei säädellä edustuksellisen demokratian keinoin.

Jos alle puolet äänestää, olisiko silloin aika miettiä vaihtoehtoja äänestämiselle?


Alle puolet äänestää kuntavaaleissa vuonna 2030
Julkaistu 30.09.2008, klo 06.08

Jos äänestysprosentin laskua ei saada hillittyä, alle puolet äänioikeutetuista vaivautuu uurnille kuntavaaleissa vuonna 2030, selviää oikeusministeriön tuoreen selvityksen ennakkotiedoista. Asiasta kertoo Helsingin Sanomat.

Artikkelelita aiheesta muualla

Sivupalkin yleisluontoisen linkkikirjaston lisäksi suoria linkkejä aiheeseen liityviin teksteihin verkossa (lähetä lisäykset linkkiluetteloon osoitteeseen antivaalit (a) riseup.net):

Martin Brian: "Demokratiaa ilman vaaleja" -artikkeli kirjasta "Väärin ajateltua: anarkistisia puheenvuoroja herruudettomasta yhteiskunnasta"

"Parlamentarismi ja työväenliike"-artikkeli lehdestä Kapinatyöläinen

Jussi Räisänen: "Anarkismiko politiikkaa?"

"Voting VS Direct Action"-zine PDF:nä

Suvi Auvisen vuoden 2011eduskuntavaaleja käsittelevä antivaaliblogi Fifissä:
Nukkuvien puolueesta, päivää
Jos minusta tulisi presidentti
Laitonta menoa
Kansallinen itsepetos
Jos äänestää ei saa valittaa
Kansan moka
J.P. - Jälkeen Persujen

Antivaalit-blogiin käännetyt tekstit:

"Your politics are boring as fuck"-artikkeli CrimethInc. Ex-workers collectiven sivuilla

"What could there possibly be beyond democracy?" -artikkeli CrimethInc. Ex-workers collectiven sivuilla

HBL: Anarkisterna väljer medvetet

Publicerad i Hufvudstadsbladet 10.9. 2008

Kommunalvalet närmar sig och i media förfasar man sig återigen över den låga röstningsprocenten särskilt bland unga. Gruppen som skyr valurnorna beskrivs i regel som homogen – personer i åldern 18 till 30 som är lågutbildade, oengagerade och oinsatta i aktuella frågor. Onekligen existerar en sådan grupp, men långt ifrån alla som stannar hemma den 26 oktober tillhör den.

Att låta bli att rösta är för många ett medvetet val; en i högsta grad politisk handling som inte kan avfärdas med ord som som passivitet och soffliggande. Det är ett beslut som inte tyder på bristande politisk medvetenhet, utan snarare är det ett utslag av just denna medvetenhet. För till exempel anarkister och autonoma är det en främmande tanke att välja en person som skall representera dem inom ett system som de tar avstånd från, nämligen den representativa demokratin.

Er politik är bara så fittigt tråkig!


Your politics are boring as fuck, från CrimethInc.com, översatt från engelskan av Fredrik Strand


Du vet att det stämmer. Varför skulle alla annars rycka till så fort ni uttalar ordet? Varför har närvaron på er anarkokommunistiska diskussionsgrupps möten sjunkit så drastiskt? Varför har det förtryckta proletariatet inte tagit sitt förnuft tillfånga och slutit sig till er i den globala befrielsekampen?

Kanske har ni, efter åratal av försök att upplysa dem om deras roll som offer, kommit att beskylla dem själva för deras situation. Det måste vara deras önskan att vara marken under den kapitalistiska imperialismens fötter; varför annars skulle de visa så ringa intresse för era politiska ideal? Varför har de ännu inte anslutit sig med er när ni kedjar fast er vid mahognymöbler, skanderar slagord vid noggrant planerade och iscensatta demonstrationer och besöker anarkistiska bokhandlar? Varför har de inte satt sig ner och pluggat terminologin som är nödvändig för en verklig förståelse av komplexiteten hos Marx ekonomiska teori?

Politiikkanne on vitun tylsää

Ex-workers collective CrimthIncin tekstistä "Your politics are boring as fuck" http://crimethinc.com/texts/days/asfuck.php innoittuneena luonut Samuel Pidgin.

Hyväksy se, politiikkanne on vitun tylsää. Miksi muutoin kaikki kavahtaisivat kun sana sanotaan? Miksi äänestysprosentti on pudonnut kaikkien aikojen alimmilleen? Miksi hyvinvointiyhteiskunnassamme nähdään mellakoita ja politiikkaanne tyytymättömien vastarintaa?

Totuus on, että politiikkanne on tylsää, koska se on todella yhdentekevää. Nykypolitiikan radikaaleimpana toimintana pidetyt mielenosoitukset ovat menettäneet vaikuttavuutensa. Me tiedämme, että antiikkiset mielenosoitustavat - marssiminen kyltit käsissä, yhteislaulut ja kokoontumiset - ovat tänä päivänä voimattomia saamaan aikaan mitään muutosta, koska niistä on tullut ennakoitava osa status quoa. Tiedämme etteivät nämä voimattomat mielenosoitukset voi saada aikaan todellista muutosta maailmassa, jossa elämme päivästä päivään. Samoin on äänestämisen laita. Me tiedämme, että riippumatta siitä kuka istuu nostamassa korkeaa palkkaa pitkän pöydän ääressä, mitä lakeja on kirjoissa, minkä ismin alla intellektuellit marssivat, meidän elämämme pysyy muuttumattomana. Tiedämme, että kyllästyneisyytemme on todiste siitä ettei tämä "politiikka" ole avain todelliseen elämän muuttamiseen. Emme ole kiinnostuneita politiikastanne, sillä elämämme on jo kyllin tylsää!

Mielipidekirjoitus valtamedioille

Elämä demokratian jälkeen

Onko elämää demokratian jälkeen?

Viime aikoina olemme saaneet jatkuvasti seurata tekopyhän huolestunutta uutisointia äänestysprosentin laskusta etenkin nuoren väestönosan keskuudessa. Heränneessä keskustelussa keskitytään siihen, kuinka äänestysintoa saataisiin kasvatettua, eikä etsitä syitä äänestämättömyyteen. Aina löytyy tietenkin ihmisryhmä, joita vaikuttaminen yhteiskunnallisiin asioihin ei kiinnosta, mutta äänestämättä jättäminen voi olla myös poliittinen valinta, ääni koko vallitsevaa systeemiä vastaan. Kaikki meistä eivät ole vakuuttuneita siitä, että edustuksellinen demokratia olisi toimiva poliittinen järjestelmä tai että sen avulla olisi mahdollista saada aikaan todellista muutosta, jota nykyisessä maailman tilassa kipeästi tarvitaan.

Kaikille meistä ei riitä omaan elämäämme vaikuttamiseen se, että käymme kerran parissa vuodessa laittamassa ennalta annetun numeron paperiin ja jäämme toivomaan parasta. Lopulta, kuten olemme nähneet, keltainen lehdistö valitsee poliitikkomme ja ministerimme tekstiviestien ja pärstäkertoimen perusteella. Miksi osallistua siis näennäiseen "vaikuttamiseen", jos saman ajan voi käyttää tehden jotakin oikeasti hyödyllistä? Jokainen meistä on omien asioidensa paras edustaja, emmekä tahdo valita vain meille annetuista vaihtoehdoista vaan luoda itse omat vaihtoehtomme. Politiikan ei pitäisi olla tylsää jargonia ja kaukana jokapäiväisestä elämästämme, vaan jotain konkreettista johon voimme vaikuttaa tässä hetkessä. Puoluepolitiikka ei ole oleellista ja tärkeää politiikkaa, vaan turhaa hierarkkista riitelyä ja ajan- sekä rahanhukkaa. Tärkeää politiikkaa on se, oletko onnellinen ja tyytyväinen elämääsi, ja mitä teet joka päivä saavuttaaksesi mitä tahdot.

Kunnallisvaalien alla nk. "nukkuvien puolue" on jälleen herännyt eloon. Useat äänestämistä vastustavat tahot ovat aktivoituneet ja internetiin on mm. perustettu "Antivaalikomitean" blogi http://antivaalit.blogspot.com jonne pyritään keräämään vaaleja kyseenalaistavaa materiaalia. Myös Turussa tullaan etsimään aktiivisesti vaihtoehtoja vallan epätasaiselle jakautumiselle monenlaisten aktioiden muodossa vaalien alla. Toivomme kaupunkilaisten heräävän keskustelemaan uusista vaihtoehdoista sen sijaan, että ajattelematta raahautuvat äänestämään "koska niin nyt on aina tehty".

Vaihtoehtoja vallalle!

Eläköön anarkia!

Samuel Pidgin ja Fredrik Strand