Vielä edellisissä eduskuntavaaleissa poliittisen historian tutkija, tietokirjailija Timo J. Tuikka kävi äänestämässä. Viime vuodet hän on kirjoittanut kirjaa demokratiasta ja ryhtynyt äänestyslakkoon. Miksi usko äänestämiseen kuoli?
Suomalaisten hiipuva äänestysinto on ollut viime vaalien kestohuoli. Kun 1960-1970-luvuilla eduskuntavaalien äänestysaktiivisuus huiteli parhaimmillaan 85 prosentissa, niin nykyään äänestysprosentti on hädin tuskin 70.
Kekkosen konsteista väitellyt poliittisen historian tutkija ja tietokirjailija Timo J. Tuikka ei ihmettele kansalaisten vähäistä äänestysintoa. Hän on jo pitkään kritisoinut sitä, kuinka huono kuluttajansuoja äänestäjällä on: äänestäjä ei tiedä, millaista politiikkaa hänen äänensä päätyy kannattamaan.
– Aina vaaleihin mennään suljetuin kortein ja vasta sen jälkeen alkaa hallituspeli.
Tuikan mukaan puolueiden pitäisi kertoa etukäteen ainakin se, kenen kanssa ne haluavat mennä hallitukseen. Vielä parempi olisi, jos hallitusohjelma neuvoteltaisiin etukäteen ja tiedettäisiin tasan tarkkaan, miten esimerkiksi hallitusohjelmasta äänestetään.
"Ideologiat ovat kuolleet jo ajat sitten"
Vielä edellisissä eduskuntavaaleissa Tuikka kävi äänestämässä, vaikka usko suomalaisen demokratian tilaan horjui jo silloin. Nyt neljä vuotta myöhemmin hän on päätynyt radikaalimpaan ratkaisuun: ensimmäistä kertaa elämässään hän aikoo jättää äänestämättä.
– En ole saanut 20 vuoden tutkimisen jälkeenkään selville, mistä eduskuntavaaleissa perimmiltään äänestetään. Minusta olisi moraalitonta äänestää, jos en tiedä, mistä olen äänestämässä.
Viimeiset kolme vuotta Tuikka on kirjoittanut kirjaa Suomen demokratian historiasta. Tieto on vain lisännyt tuskaa.
– Mitä enemmän olen syventynyt demokratiaan, sitä enemmän kyynisyyteni on kasvanut, Tuikka tiivistää.
Hänen mielestään puolueet ovat 70-80-luvuilta lähtien alkaneet muuttua ihmisten etujärjestöiksi, joissa on tärkeää päästä kansanedustajaksi, saada paljon ääniä ja mennä hallitukseen.
– Ideologiat ovat kuolleet jo ajat sitten. Siitä ovat osoituksena nämä sixpackit ja sateenkaarihallitukset.
"Äänestäminen ei auta demokratian rakenneongelmiin"
Tuikan mukaan puolueet voivat syyttää kansan hiipuvasta äänestysinnosta itseään. Äänestyspakko olisi hänen mielestään täysin typerä ajatus – sitäkin kun aina tasaisin väliajoin tarjotaan ratkaisuksi.
– Puoluejärjestelmä itse on pelannut tämän demokratian kriisin, joka aiheuttaa myös kansalaisten turhautumista. Puolueet ovat ehdottaneet äänestyspakkoa, mutta eihän puolueiden ongelmia voi korjata äänestyspakolla.
Ylipäätään äänestäminen ei Tuikan mukaan auta demokratian rakenneongelmiin, koska päättäjillä on hyvin harvoin hanakkuutta tehdä eduskunnassa demokratiaa käsitteleviä uudistuksia.
Auttaako sitten äänestyslakko yhtään sen paremmin kuin äänestyspakkokaan? Tuikan mukaan se on mahdollista, jos äänestysprosentti laskee tarpeeksi alas.
– Minulla on niinkin radikaali ajatus, että jos äänestysprosentti tipahtaisi todella alas, niin silloin puolueet huomaisivat, että heidän on pakko korvata tätä järjestelmää.
Tuikka kuitenkin korostaa, että äänestyslakko on hänen oma moraalinen valintansa, eikä hän ole kehottamassa muita välttelemään vaaliuurnia.
– Jokaisen tätyy itse miettiä, haluaako olla tukemassa tätä järjestelmää vai ei. Jos joku ajattelee, että äänestämällä voi vaikuttaa, niin hänellä on velvollisuus äänestää.
Lue uutinen Ylen sivuilla
Lue uutinen Ylen sivuilla
