Elämä demokratian jälkeen
Onko elämää demokratian jälkeen?
Viime aikoina olemme saaneet jatkuvasti seurata tekopyhän huolestunutta uutisointia äänestysprosentin laskusta etenkin nuoren väestönosan keskuudessa. Heränneessä keskustelussa keskitytään siihen, kuinka äänestysintoa saataisiin kasvatettua, eikä etsitä syitä äänestämättömyyteen. Aina löytyy tietenkin ihmisryhmä, joita vaikuttaminen yhteiskunnallisiin asioihin ei kiinnosta, mutta äänestämättä jättäminen voi olla myös poliittinen valinta, ääni koko vallitsevaa systeemiä vastaan. Kaikki meistä eivät ole vakuuttuneita siitä, että edustuksellinen demokratia olisi toimiva poliittinen järjestelmä tai että sen avulla olisi mahdollista saada aikaan todellista muutosta, jota nykyisessä maailman tilassa kipeästi tarvitaan.
Kaikille meistä ei riitä omaan elämäämme vaikuttamiseen se, että käymme kerran parissa vuodessa laittamassa ennalta annetun numeron paperiin ja jäämme toivomaan parasta. Lopulta, kuten olemme nähneet, keltainen lehdistö valitsee poliitikkomme ja ministerimme tekstiviestien ja pärstäkertoimen perusteella. Miksi osallistua siis näennäiseen "vaikuttamiseen", jos saman ajan voi käyttää tehden jotakin oikeasti hyödyllistä? Jokainen meistä on omien asioidensa paras edustaja, emmekä tahdo valita vain meille annetuista vaihtoehdoista vaan luoda itse omat vaihtoehtomme. Politiikan ei pitäisi olla tylsää jargonia ja kaukana jokapäiväisestä elämästämme, vaan jotain konkreettista johon voimme vaikuttaa tässä hetkessä. Puoluepolitiikka ei ole oleellista ja tärkeää politiikkaa, vaan turhaa hierarkkista riitelyä ja ajan- sekä rahanhukkaa. Tärkeää politiikkaa on se, oletko onnellinen ja tyytyväinen elämääsi, ja mitä teet joka päivä saavuttaaksesi mitä tahdot.
Kunnallisvaalien alla nk. "nukkuvien puolue" on jälleen herännyt eloon. Useat äänestämistä vastustavat tahot ovat aktivoituneet ja internetiin on mm. perustettu "Antivaalikomitean" blogi http://antivaalit.blogspot.com jonne pyritään keräämään vaaleja kyseenalaistavaa materiaalia. Myös Turussa tullaan etsimään aktiivisesti vaihtoehtoja vallan epätasaiselle jakautumiselle monenlaisten aktioiden muodossa vaalien alla. Toivomme kaupunkilaisten heräävän keskustelemaan uusista vaihtoehdoista sen sijaan, että ajattelematta raahautuvat äänestämään "koska niin nyt on aina tehty".
Vaihtoehtoja vallalle!
Eläköön anarkia!
Samuel Pidgin ja Fredrik Strand
Viime aikoina olemme saaneet jatkuvasti seurata tekopyhän huolestunutta uutisointia äänestysprosentin laskusta etenkin nuoren väestönosan keskuudessa. Heränneessä keskustelussa keskitytään siihen, kuinka äänestysintoa saataisiin kasvatettua, eikä etsitä syitä äänestämättömyyteen. Aina löytyy tietenkin ihmisryhmä, joita vaikuttaminen yhteiskunnallisiin asioihin ei kiinnosta, mutta äänestämättä jättäminen voi olla myös poliittinen valinta, ääni koko vallitsevaa systeemiä vastaan. Kaikki meistä eivät ole vakuuttuneita siitä, että edustuksellinen demokratia olisi toimiva poliittinen järjestelmä tai että sen avulla olisi mahdollista saada aikaan todellista muutosta, jota nykyisessä maailman tilassa kipeästi tarvitaan.
Kaikille meistä ei riitä omaan elämäämme vaikuttamiseen se, että käymme kerran parissa vuodessa laittamassa ennalta annetun numeron paperiin ja jäämme toivomaan parasta. Lopulta, kuten olemme nähneet, keltainen lehdistö valitsee poliitikkomme ja ministerimme tekstiviestien ja pärstäkertoimen perusteella. Miksi osallistua siis näennäiseen "vaikuttamiseen", jos saman ajan voi käyttää tehden jotakin oikeasti hyödyllistä? Jokainen meistä on omien asioidensa paras edustaja, emmekä tahdo valita vain meille annetuista vaihtoehdoista vaan luoda itse omat vaihtoehtomme. Politiikan ei pitäisi olla tylsää jargonia ja kaukana jokapäiväisestä elämästämme, vaan jotain konkreettista johon voimme vaikuttaa tässä hetkessä. Puoluepolitiikka ei ole oleellista ja tärkeää politiikkaa, vaan turhaa hierarkkista riitelyä ja ajan- sekä rahanhukkaa. Tärkeää politiikkaa on se, oletko onnellinen ja tyytyväinen elämääsi, ja mitä teet joka päivä saavuttaaksesi mitä tahdot.
Kunnallisvaalien alla nk. "nukkuvien puolue" on jälleen herännyt eloon. Useat äänestämistä vastustavat tahot ovat aktivoituneet ja internetiin on mm. perustettu "Antivaalikomitean" blogi http://antivaalit.blogspot.com jonne pyritään keräämään vaaleja kyseenalaistavaa materiaalia. Myös Turussa tullaan etsimään aktiivisesti vaihtoehtoja vallan epätasaiselle jakautumiselle monenlaisten aktioiden muodossa vaalien alla. Toivomme kaupunkilaisten heräävän keskustelemaan uusista vaihtoehdoista sen sijaan, että ajattelematta raahautuvat äänestämään "koska niin nyt on aina tehty".
Vaihtoehtoja vallalle!
Eläköön anarkia!
Samuel Pidgin ja Fredrik Strand
