Alla tänään julkaistu uutinen YLEn verkkouutisissa. Tuija Brax tekee vinkeitä johtopäätöksiä siitä, kuinka äänestämättä jättäminen johtaa populismiin, korruptioon ja ihmisoikeuksien heikkenemiseen. Vähäinen on oikeusministerin usko yksilöiden oikeustajuun, jos hän uskoo yhteiskunnan romahtavan välittömästi jos sitä ei säädellä edustuksellisen demokratian keinoin.
Jos alle puolet äänestää, olisiko silloin aika miettiä vaihtoehtoja äänestämiselle?
Alle puolet äänestää kuntavaaleissa vuonna 2030
Julkaistu 30.09.2008, klo 06.08
Jos äänestysprosentin laskua ei saada hillittyä, alle puolet äänioikeutetuista vaivautuu uurnille kuntavaaleissa vuonna 2030, selviää oikeusministeriön tuoreen selvityksen ennakkotiedoista. Asiasta kertoo Helsingin Sanomat.
Suuret ikäluokat ja heitä vanhemmat pitävät toistaiseksi äänestysprosenttia kohtuullisen hyvällä tasolla, mutta tulevaisuus ei lupaa hyvää.
Suomessa on korkea koulutustaso, joka on perinteisesti ennustanut yhteiskunnallista aktiivisuutta. Sidos on hapertumassa. Ammattikoululaisista vain viidennes pitää kuntavaaleja erittäin tärkeintä, lukiolaisista samaa mieltä on 40 prosenttia.
- Varsinkin nuorten miesten keskuudessa on havaittavissa ilmiö, ettei äänestetä. Mukana on hyvinkin koulutettuja. Ja kuntavaaleissa sentään päätetään helposti hahmotettavista asioista, kuten yöbusseista, terveyskeskuksista ja kouluista, oikeusministeri Tuija Brax pohtii.
Tutkijat alkavat uskoa, ettei nuorten vähäinen mielenkiinto politiikkaan ole väliaikainen elämänvaihe vaan pysyvä käyttäytymismalli.
Nykyisin suomalaiset äänestävät selvästi laiskemmin ja suhtautuvat politiikkaan reippaasti epäluuloisemmin kuin muut pohjoismaalaiset. Braxin mukaan tilanne juontuu 1990-luvun lamaan ja syrjäytymiseen. Laman lapset saisivat nyt äänestää, mutta heitä ei kiinnosta. Suomi ei ole onnistunut sitouttamaan nuoria yhteiskuntaan ja politiikkaan.
- Sinä päivänä, kun demokraattisesti valituilla elimillä ei ole kansan enemmistön luottamusta, kentälle astuvat ei-demokraattiset toimijat. Se luo pohjaa populismille, joka ei kunnioita demokratiaa eikä ihmisoikeuksia. Samalla kaikupohja korruptiolle kasvaa, Brax huolehtii.
Jos alle puolet äänestää, olisiko silloin aika miettiä vaihtoehtoja äänestämiselle?
Alle puolet äänestää kuntavaaleissa vuonna 2030
Julkaistu 30.09.2008, klo 06.08
Jos äänestysprosentin laskua ei saada hillittyä, alle puolet äänioikeutetuista vaivautuu uurnille kuntavaaleissa vuonna 2030, selviää oikeusministeriön tuoreen selvityksen ennakkotiedoista. Asiasta kertoo Helsingin Sanomat.
Suuret ikäluokat ja heitä vanhemmat pitävät toistaiseksi äänestysprosenttia kohtuullisen hyvällä tasolla, mutta tulevaisuus ei lupaa hyvää.
Suomessa on korkea koulutustaso, joka on perinteisesti ennustanut yhteiskunnallista aktiivisuutta. Sidos on hapertumassa. Ammattikoululaisista vain viidennes pitää kuntavaaleja erittäin tärkeintä, lukiolaisista samaa mieltä on 40 prosenttia.
- Varsinkin nuorten miesten keskuudessa on havaittavissa ilmiö, ettei äänestetä. Mukana on hyvinkin koulutettuja. Ja kuntavaaleissa sentään päätetään helposti hahmotettavista asioista, kuten yöbusseista, terveyskeskuksista ja kouluista, oikeusministeri Tuija Brax pohtii.
Tutkijat alkavat uskoa, ettei nuorten vähäinen mielenkiinto politiikkaan ole väliaikainen elämänvaihe vaan pysyvä käyttäytymismalli.
Nykyisin suomalaiset äänestävät selvästi laiskemmin ja suhtautuvat politiikkaan reippaasti epäluuloisemmin kuin muut pohjoismaalaiset. Braxin mukaan tilanne juontuu 1990-luvun lamaan ja syrjäytymiseen. Laman lapset saisivat nyt äänestää, mutta heitä ei kiinnosta. Suomi ei ole onnistunut sitouttamaan nuoria yhteiskuntaan ja politiikkaan.
- Sinä päivänä, kun demokraattisesti valituilla elimillä ei ole kansan enemmistön luottamusta, kentälle astuvat ei-demokraattiset toimijat. Se luo pohjaa populismille, joka ei kunnioita demokratiaa eikä ihmisoikeuksia. Samalla kaikupohja korruptiolle kasvaa, Brax huolehtii.
