Meidän tulee muuttaa kaikki

Julkaistu alunperin A-ryhmän lehdessä Sytyke #4

Jos voisit muuttaa mitä tahansa, mitä muuttaisit? Lopettaisitko työnteon loppuelämäksesi? Lopettaisitko eläinten sorron ruokateollisuudessa? Muuttaisitko ihmissuhteesi? Muuttaisitko päätöksentekosysteemin lumedemokratiasta suoraksi demokratiaksi? 

Meille kaikille on selvää, ettei nykyinen meno voi jatkua. Muutoksia on tapahduttava, ja niitä tapahtuukin. Mikään ei ole kuitenkaan epärealistisempaa kuin säilyttää vanhat toimintamallit ja odottaa silti uusia tuloksia.

Meidät on ajettu taloudellisesti ja henkisesti ahtaalle. Näemme vääryyttä kaikkialla, ja taisteluiden määrä tuntuu joskus loputtomalta. Henkilökohtaiset taloudelliset ja emotionaaliset taistelumme heijastelevat maailmanlaajuista mullistusta ja tulevaa katastrofia. Voisimme käyttää kaikki voimamme ja kaiken aikamme tukahduttaaksemme näitä kaikkialla kyteviä tulipaloja yksitellen, mutta niiden kaikkien lähtökohta on sama. Osittainen ratkaisu ei ratkaise mitään: meidän täytyy ajatella kaikki uusiksi uudella logiikalla.

Muuttaaksemme jotain meidän tulee aloittaa kaikkialta.

Muutos alkaa vastuun ottamisesta. 

Vallanpitäjät rakastavat yksilön vastuun korostamista, oli kyse sitten lamatalkoista tai äänestämisestä. Jos kuitenkin todella ottaisimme vastuun omista teoistamme, seuraisimmeko heidän ohjeitaan ja ihanteitaan ensinkään? 

Maailmanhistoriassa kuuliaisuudesta on seurannut enemmän pahaa kuin niskoittelusta. Maailman kaikki asevoimat ovat vapaaehtoisen alistuneisuutemme fyysinen osoitus. Jos haluat varmistaa, ettet koskaan osallistu sotaan, sortoon tai kansanmurhaan, ensimmäinen askel on lakata ottamasta käskyjä vastaan. 

Sama koskee arvoja. Lait, sosiaalinen normisto ja erilaiset säädökset latelevat eteemme loputtoman listan sääntöjä, joita meidän oletetaan noudattavan kyseenalaistamatta. Vastuuta päätöksistämme ei kuitenkaan voi sälyttää vallanpitäjien tai jumalien harteille. Jokainen päätös totella on aktiivinen teko yhtä lailla kuin kiven heittäminen. 

Pidit siitä tai et, sinä olet vastuussa uskomuksistasi ja päätöksistäsi. Jos vastaamme teoistamme ennen kaikkea itsellemme hallitsijoiden sijaan, saatamme edelleen joutua konfliktiin toistemme kanssa. Mutta jos teemme sen, teemme sen sentään omilla ehdoillamme. 

Muutos alkaa itsemääräämisoikeudesta. 

Illuusio vapaudesta vaivaa edelleen ihmisiä. Meille on luvattu täysi itsemääräämisoikeus, mutta elätkö todella sellaista elämää kuin haluat? Kuvittele millainen elämäsi voisi olla: suhteet joita sinulla voisi olla, asiat joita voisit kokea, kaikki ne tavat, joilla voisit oikeuttaa olemassaolosi. Syntyessäsi vaikutti, että sinusta saattaisi tulla mitä tahansa. Sinä edustit puhdasta mahdollisuutta. 

Emme yleensä pysähdy ajattelemaan tätä kaikkea. Vain kaikkein kauneimpina hetkinä, jolloin rakastumme, saavutamme läpimurron tai tunnemme olevamme kotona vieraassa, kaukaisessa maassa, saavutamme aavistuksen siitä, mitä kaikkea elä- mämme voisivat olla. 

Mikä estää sinua saavuttamasta täyttä potentiaalisi? Kuinka paljon sinulla on päätäntävaltaa ympäristösi tai ajankäyttösi suhteen? Kaikki kuuliaisuuttamme ylistävä byrokratia, työ josta saat palkkion tuottavuutesi mukaan, väkivaltakoneisto, joka kehottaa olemaan hyvä kansalainen ”tai muuten” - edesauttavatko nämä sinua saavuttamaan elämässäsi kaiken sen, mistä unelmoit? 

Julkinen salaisuus on, että meillä kaikilla on täysi itsemääräämisoikeus. Ei siksi, että vallanpitäjät olisivat antaneet sen meille, vaan koska edes kaikkein totalitaristisin diktatuuri ei voi ottaa sitä meiltä pois. Kuitenkin heti, kun alamme toimia omaksi parhaaksemme, ajaudumme konfliktiin niiden instituutioiden kanssa, joiden tehtävänä olisi turvata vapautemme.

Muutos alkaa kapinasta. 

Vihollisiamme eivät yleensä ole yksittäiset ihmiset, vaan instituutiot, hierarkiat ja rutiinit, jotka vieraannuttavat meidät itsestämme ja toisistamme. Konflikteja on enemmän ihmisten sisällä kuin näiden välillä. Yksilöitä lokeroivat systeemit eivät ole rikkinäisiä ja korjausta vaativia – ongelma on siinä, että ne ovat ylipää- tään olemassa. 

Meidän tulee hankkiutua kokonaan eroon meitä dominoivista järjestelmistä, ei yrittää tehdä niistä reilumpia. Kapinan idea ei ole vaatia reilumpia sääntöjä ja vallanpitäjiä, vaan osoittaa, että olemme kykeneviä toimimaan kokonaan ilman auktoriteetteja. Tässä ei ole kyse sodasta – konfliktista kahden valtaan haluavan aseistetun joukon välillä – vaan ennemminkin ihmisten välillä leviävästä tottelemattomuudesta. 

Meidän tulee tuoda teoriamme käytäntöön ja tarjota keskustelun lisäksi konkreettista toimintaa. Vaikkei teoreettinen keskustelu kiinnosta useimpia, ihmiset lähtevät mukaan nähdessään kapinan siementen vihdoin itävän. Meidän tulee siementen kylvämisen lisäksi hoitaa itäviä taimia, ruokkia niitä ja yllyttää ihmisiä tottelemattomuuteen siellä, missä heitä ympäröivät säännöt eivät palvele yksilöä. Meidän tulee aloittaa kapinoita kaikkialla ympärillämme.

Muuttaaksemme jotain meidän tulee aloittaa itsestämme.

Anarkia tapahtuu aina, kun annettujen määräysten tottelemista ei varmisteta vallankäytöllä. Anarkia on vapautta, itsemme ja suhteidemme jatkuva uudelleenmäärittelyn prosessi. Ylhäältä alas annettavat käskyt pyrkivät pitämään asiat ja tilanteet staattisina. Kontrolli alkaa peruskoulun jälki-istunnosta, jatkuu tehotuotantokanaloihin, vankiloihin ja toisinajattelijoiden teloituksiin. 

Anarkismi on aktiivista toimintaa näitä valtarakenteita vastaan. Sen idea alkaa yksilön henkilökohtaisesta vastuusta ja itsemäärittelyoikeudesta. Yksikään laki, hallitus tai päätöksentekosysteemi ei voi olla tärkeämpi kuin todellisten ihmisten halut ja tarpeet. Ihmisillä tulee olla vapaus muovata elämänsä sellaisiksi kuin haluavat ja nousta kokemiaan vääryyksiä vastaan. Anarkismi ei ole kaukainen utopia. Se on käytäntö, jota voimme toteuttaa jatkuvasti elämissämme. Anarkistit vastustavat hierarkian kaikkia muotoja: valtiovaltaa, puoluepolitiikkaa, kapitalismia, poliisia, armeijaa. Kaikkia systeemejä, jotka keskittävät vallan muutamien käsiin; kaikkia mekanismeja, jotka etäännyttävät meitä koko potentiaalistamme. 

Koska nämä ajatukset ovat niin yksinkertaisia ja tavallisia, ne vetoavat vain epätavallisiin ihmisiin. Onneksi sinä olet sellainen. Jos luet tätä, sinä olet vastarinta.

https://avtonom.org/sites/default/files/store/sytyke4.pdf