"Ratkaisuni ajankohta toivottavasti helpottaa ja lisää uskottavuutta myös vahvasti esittämieni tavoitteiden ajamisessa ilman, että ne kytketään tulevien eduskuntavaalien kehykseen."
Näin lausui demareiden kansanedustaja Kari Rajamäki tammikuussa, kun hän kertoi, ettei enää asetu ehdolle tulevissa eduskuntavaaleissa.
Varkaudesta kotoisin oleva Rajamäki on palvellut kansaa vuodesta 1983 asti ja on ymmärrettävää, että hän 66 vuoden iässä jättää politiikan.
Hänen lausuntonsa synnytti ehkä odotuksen, että Rajamäki saattaisi tehdä vielä jotain sellaista, mikä muistetaan poikkeuksellisen suoraselkäisenä. Sellaista, mihin vaaleihin valmistautuva poliitikko ei kenties uskaltautuisi.
Maanantaina saatiin sitten nähdä, millaisia Rajamäellä oli mielessään. Hän päätti huipentaa kansanedustajanuransa siihen, että epäsi kunnolliset terveyskeskuspalvelut Suomessa kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta ihmisiltä: maahan paperittomina tulleilta lapsilta ja raskaana olevilta naisilta.
Rajamäki onnistui lykkäämään lain hyväksymistä niin, ettei se ehdi valmistua ennen eduskuntakauden päättymistä. Lain valmistellut puoluetoveri ja ministeri Susanna Huovinen syytti Rajamäkeä prosessikikkailusta, joka kohdistui hyvin haavoittuvassa asemassa olevaan ihmisryhmään.
Rajamäen mukaan hänen torppaamansa lakiesitys oli huonompi kuin mikään muu, mitä hän on Suomen parlamentissa 32 vuoteen nähnyt. Rajamäen mukaan asia on tärkeä, sillä samanaikaisesti Suomessa etsitään jättimäisiä säästöjä sosiaali- ja terveydenhuollon kuluissa.
Yleisradion haastattelussa hän totesi, että Suomeen olisi syntynyt erittäin avokätiset paperittomien terveyspalvelut, joita esimerkiksi Pietarissa olevat "miljoona paperitonta ja 50 000 hiv-potilasta" olisivat kärkkymässä.
Hän totesi haastattelussa, että hänellä on kohusta huolimatta "hyvä olla".
Hyvä jos jollakin on hyvä olla. Samalla kun paperittomien tilanne Suomessa on jäämässä kurjasti ennalleen, kantasuomalaisten uskoa demokratian toimivuuteen koetellaan.
Miten on mahdollista, että yksittäinen kansanedustaja voi kaataa lain, jolla on koko hallituksen tuki ja joka on hänen oman puoluetoverinsa valmistelema japuolueensa laajasti tukema? Miten silloin voi odottaa yhtään mitään hallitukselta tai kansanedustajilta?
Rajamäen kikkailu olisi kuriositeetti, ellei se alleviivaisi, miten surkeaa suomalaista päätöksentekoa viime kuukausina on jouduttu todistamaan. Hallituksen suurhankkeet ovat kaatuneet yksi toisensa jälkeen aikana, jolloin niiden onnistuminen olisi ollut erityisen toivottavaa ja tärkeää.
Seuraavien viikkojen aikana suomalaisille tullaan vakuuttamaan monella suulla, että vain äänestämällä voi vaikuttaa Suomen poliittiseen tulevaisuuteen. Niinhän se suurin piirtein meneekin. Mutta Kari Rajamäen limbotempaus eduskuntauransa päätteeksi osoittaa, ettei äänestäminen itsessään takaa laadukasta politiikkaa: ei paperittomille eikä paperillisille.
HS:n uutinen
HS:n uutinen
