Demokratiaa vai edustuksellisen byrokraattisen koneiston ylläpitoa?

En henkilökohtaisesti vastusta kovinkaan tulisesti yksittäisen äänestäjän päätöstä äänestää vaaleissa. Minulla on kuitenkin joitakin epäilyksiä edustuksellisen demokratian toimivuudesta. Kun äänestämisestä rakennetaa kansalaisvelvollisuus ja kaikki poliittinen päätöksenteko typistyy siihen, se palvelee päätöksenteon keskittämistä harvoille. Tämän lisäksi se siirtää vallankäyttöä meiltä näkymättömiin. Mitä tapahtuu kun olet mediasirkuksen siivittämänä äänestänyt henkilöä X? Seuraatko tämän jälkeen aktiivisesti noudattaako hän vaalilupauksiaan? Entä onko sinulla mahdollisuuksia osallistua muilla tavoilla päätöksentekoon tai asettaa ehdokasta X vastuuseen päätöksistään?

Valtiolla on useita instituutioita, jotka sosiaalistavat meitä toimimaan kuten ”kunnon kansalaiselta” odotetaan. Opimme, että asiantuntijoilla on enemmän tietoa asioista, vaikka ne koskisivat meidän elämäämme. Meistä lähes jokainen käy peruskoulun jossain muodossaan ja yksi sen tärkeimmistä opetuksista on se että opettajalla on valtaa meidän ylitsemme, koska hänellä on virallinen paikka opettajana. Me opimme siihen, että joku systemaattisesti tekee päätöksiä meidän puolestamme ja ”omaksi parhaaksemme”. Se, että ihmisiä ei siis kiinnosta käyttää aikaa päätöksentekoon tai että se tuntuu liian vaikealta ja monimutkaiselta, ei ole luonnonlainomainen tosiseikka, vaan sosiaalisesti rakennettu toiminnan ja ajattelun tapa.

Entä jos jo pienestä pitäen oppisimme vaikka koulussa kokoontumaan säännöllisesti yleiskokouksiin ja päättämään niissä aina oppimateriaaleista ja työnjaosta aikatauluihin? Mitä jos pienestä pitäen osallistuisimme eri tehtäviin kouluissa yhteisten päätösten pohjalta ja pyörittäisimme kouluamme itse? Jos osallistuisimme vuorotellen ruoanlaittoon, siivoamiseen, kirjastojen ylläpitoon? Miltä maailma voisi näyttää?

Keskittämällä kaiken huomiomme äänestämiseen ainoana päätöksenteon mahdollisuutena, sopeudumme malliin jossa päätöksenteko yhteisistä asioista on siirretty poliitikkojen ja byrokraattien käsiin. On itseasiassa hyvin vaikeaa hahmottaa kuka tarkalleen ottaen päätöksiä puolestamme tekee, kun päätöksenteon kohteena olevat asiat valmistellaan hyvin pitkälle hallinnon toimesta. Tämä on mahdollista yhteiskunnassa missä päätöksenteko on järjestetty niin, että se on rajattu pienen ryhmän tehtäväksi. Osa tästä rajatusta ryhmästä on valittu tehtäväänsä ja osa taas hoitaa päätöksentekoa asiantuntijan mandaatilla, niin että emme ole siitä välttämättä aina edes tietoisia.

Koska laajemmat ihmisyhteisöt ovat monimutkaisia, niiden ylläpitoon tarvitaan paljon tietoa. Kansanedustajat voivat tutustua asioihin vain pintapuolisesti, jolloin tosiasiallisesti päätöksenteko tapahtuu hyvin pitkälle hallinnossa. Tällainen vallankäyttö piiloutuu teknisten käsitteiden alle, kun puhutaan asioiden valmistelusta ja raporteista yms. Kyseessä on kuitenkin käytäntö jossa poliitikoille esitetään mahdollisista valinnoista vain rajattu määrä ja nekin siten muotoiltuna, että ne ohjaavat voimakkaasti päätöksentekoa. Byrokratia toimiikin yhtenä suurimmista puskureista sille, että yksittäiset kansanedustajat tai edes puolueet eivät voi tehdä päätöksiä, jotka sotisivat liian voimakkaasti valtion¹ etuja vastaan. Byrokraatit pysyvät siinä missä poliitikot vaihtuvat ja pystyvät siten varmistamaan, että päätöksenteko suojaa pääasiallisesti esimerkiksi yksityisomaisuutta, eikä muuta liian radikaalisti olemassa olevia valtasuhteita.

Omista ja oman yhteisönsä asioista päättäminen on niin tärkeä asia, että sitä ei voi uskoa pienen päättäjäjoukon tai ”piilokoneiston” kontolle. Päätöksenteko ei ole aina helppoa tai mukavaa, sillä se vaatii meiltä kaikilta niin yhteistyötä, muiden huomioonottamista, asioihin perehtymistä kuin oma-aloitteisuuttakin. Mielestäni kaikkien osallistuminen yhdenveroisina yhteiseen päätöksentekoon, on kuitenkin niin arvokasta että sen eteen kannattaa ponnistella.

1Ymmärrän valtion tässä yhteydessä sekä valtasuhteena, että instituutioiden summana, joihin nämä valtasuhteet tiivistyvät.

Aarre Kanto